Demokratia
Kaikille avoin kirjasto vahvistaa lukutaitoa, osallisuuden tunnetta ja pääsyä tietoon. Tällä tavoin kirjasto on tärkeä osa demokratian toteutumista.
Uusi kirjastolaki säädettiin muutama vuosi sitten. Yhdeksi kirjaston tärkeäksi tehtäväksi lisättiin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.
Sitran hankkeessa Kirjastot kansanvallan foorumeina kokeillaan kansalaisten ja poliitikkojen kohtaamisia uusin tavoin kirjastoissa. Pilottikirjastoina ovat Oulu, Turku, Pietarsaari, Imatra, Inari ja Mäntyharju.
Kirjasto on edelläkävijä osallistavassa budjetoinnissa. Siinä kuntalaisilta kysytään, miten julkisia varoja tulisi käyttää. Helsingin kaupunginkirjasto järjesti vuonna 2012 työpajojen sarjan, jossa asiakkaat pääsivät päättämään 100 000 euron jakamisesta tulevan Oodi-kirjaston hankkeisiin.
Takaisin ylösTalous
Kirjasto tuottaa paikkakunnalle taloudellista hyötyä. Tutkimuksissa on havaittu, että hyvä lukutaito on yhteydessä parempaan palkkatasoon. Sivistyksen tuottajina kirjastojen rooli on korvaamaton. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on arvioitu, että yksi euro kirjastolle hyödyttää yhteiskuntaa kolmella-neljällä eurolla.
Peräti kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää kirjastoa. Kirjastot tarjoavat vapaata työ- ja opiskelutilaa kaikille suomalaisille. Omatoimikirjastojen yleistymisen myötä kirjaston tiloja voidaan hyödyntää kunnassa entistä kustannustehokkaammin. Kuntien välisellä yhteistyöllä muun muassa kirjojen hankinnassa ja kuljetuksessa voidaan saada merkittäviä säästöjä.
Jopa lähes kolmannes kaunokirjallisen työn tuloista tulee kirjaston lainoista maksettavista lainauskorvauksista.
Yhteisöllisyys
Kirjastot ovat tärkeitä yhteisöllisiä tiloja. Siellä kaikenlaiset ja kaikenikäiset kohtaavat toisensa maksuttomassa, turvallisessa ympäristössä. Yksi lainaa kirjan, toinen järjestää kokouksen, kolmas tekee taidetta ja neljäs tekee töitä.
Neljä kymmenestä kunnasta aikoo rakentaa uudisrakennuksen tai peruskorjata kirjastotiloja seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä selvisi tuoreessa kuntakentälle tehdyssä kyselyssä. Lisäksi joka kahdeksas kunta aikoo hankkia uuden kirjastoauton. Ovatko sinun kuntasi kirjastotilat ajan tasalla?
Kirjasto on merkittävä osa kunnan kulttuurielämää. Kuka haluaa asua kunnassa, jossa ei tapahdu mitään? Yksi monipuolisen ja vireän kulttuurielämän vaikutuksista on se, että kulttuuri houkuttelee kuntaan nuoria aikuisia, perheitä ja korkeasti koulutettuja asukkaita.
Kirjastot tarjoavat tiloja paitsi yksittäisten käyttäjien myös erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen käyttöön.
Lukutaito
Koululaisten into lukemiseen pitää sytyttää uudelleen. Opettajien mukaan siihen tarvitaan kirjastoja. Luokanopettajille tehdyn kyselyn mukaan kirjaston kirjavinkkaus on suosituin tapa kannustaa lukemisen pariin.
Tutkimusten mukaan sujuva lukutaito kehittyy lukemalla aktiivisesti erilaisia tekstejä vapaa-ajalla. Kirjastossa lapselle tärkeintä on houkutteleva tarjonta ja henkilökohtainen palvelu.
Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten kirjoja, mutta niitä hankitaan liian vähän. Suomi on jäljessä kansainvälisestä suosituksesta. Suosituksen mukaan lastenkirjoja pitäisi hankkia kirjastoihin 1 per lapsi vuodessa, mutta Suomessa jäädään lukuun 0,7.
Kirjaston ammattilaiset ohjaavat ihmisiä käyttämään mediaa järkevästi ja toimimaan vastuullisesti erilaisissa digiympäristöissä. Mediakasvatus ja kriittinen lukutaito ovat entistäkin tärkeämpiä nyt, kun epäluotettavaa tietoa ja valeuutisia levitetään esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla.
Kirjastoissa tehdään vuosittain noin 84 miljoonaa lainaa. Viime vuosina kirjastot ovat kehittäneet uusia tapoja tavoittaa ihmisiä, jotka eivät vielä lue tai käytä kirjastoa. Lukutaito on perustaito, jonka kaikki tarvitsevat.
Digi
Kirjaston tehtävä on tarjota kaikille pääsy e-kirjoihin ja muuhun digitaaliseen sisältöön. Kirjastojen ammattilaiset ympäri Suomea opastavat päivittäin asiakkaita kännyköiden, tablettien ja muiden laitteiden käytössä. Heidän osaamistaan tarvitaan, jotta koko Suomi saadaan digiaikaan.
Koronan myötä suomenkielisten e-kirjojen lainat kasvoivat monessa kaupungissa jopa kaksinkertaiseksi. Järjestöt, kuten SeniorSurf ja Enter ry, ovat huomanneet, että kirjastot ovat erinomaisia tukikohtia joissa vapaaehtoiset tarjoavat digiopastusta.
Jo nyt noin puoli miljoonaa suomalaista osallistuu vuosittain kirjastossa erilaisiin digikoulutuksiin.
Tarvitsemme koko maan kattavan kuntien yhteisen e-kirjaston, jotta kaikilla olisi tasa-arvoinen pääsy digitaalisiin sisältöihin asuinpaikasta riippumatta.
Kestävä kehitys
Kirjastojen ydin on kestävän elämäntavan tukeminen lainaamisen avulla. Kirjastot voivat merkittävästi lisätä tietoisuutta ympäristön ja yhteiskunnan muutoksista.
Yksi asiakkaille näkyvä toimi on muovin käytön vähentäminen. Esimerkiksi Kuopiossa lopetettiin kirjojen päällystäminen muovilla pari vuotta sitten. Kuopiossa huomattiin, että muovittomuus ei lyhentänyt kirjojen käyttöikää.
Turussa aloitti vuonna 2020 sähkökäyttöinen kirjastoauto, joka on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
Lähes kaikki Suomen kirjastot ovat ottaneet käyttöön kellutuksen. Se on toimintatapa, jossa kirjat jäävät siihen kirjastoon, johon ne on palautettu. Kellutus vähentää huomattavasti tarvetta kuljettaa kirjoja paikasta toiseen.
Kirjastosta voit nykyään lainata vaikkapa porakoneen tai siellä voi käyttää ompelukonetta. Kyse on pienestä osasta kokonaisuutta: vain noin prosentti kirjastojen hankinnoista on kahvakuulia tai vastaavia esineitä. Paikalliselle yhteisölle esineiden lainaaminen on kuitenkin merkittävää kestävän elämäntavan kannalta.
Takaisin ylös